Skip to content
Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Mitä voin oppia Edith Södergranilta?

Vaikka kuinka sattuu, taiteen luominen on sallittua, jopa toivottua. Suomenruotsalainen Edith halusi omistautua runoiljuudelle täysillä, hän halusi todella elää (taustalla keuhkotautiin sairastuminen 16-vuotiaana.)  Elämä on arvaamaton, ei siitä tiedä kuoleeko nuorena joten nyt hitto uskaltaudut.

Toimii siten, että vaikka korona riehuu naapurissa, pitää uskaltaa elon tietä polkea vaikka lyriikan keinoin, uskaltaa antautua luomisen vimmalle. En tarkoita nyt, että pitää olla tyhmänrohkea ja lausua alasti Keskustorilla omia runovärssyjä ilman suojamaskia.

Asia on niin että on ok asua vielä 25-vuotiaana äidin nurkissa.  Edithistä huolehti hänen äitinsä, kaunista eikö totta, lähimmäisen rakkaus.

Runous on uusi rockimpi pop tai punkimpi metalli, eli asenteella nyt lyriikan kiemuroita vääntämään. Sinulla on valta vaikka kirjoittaa kaikki sanat v-kirjaimella tai ö-kirjaimella, jos haluat. 

Vaikka et saisi tunnustusta elinaikanasi teksteillesi, kuten Edith ei saanut.  On siltikin hienoa olla luova luojatar, runotar, prosaisti tai esseisti.  Riko rajoja, luovu runomitoista, luo, luo. Ole oman elämäsi muusa

Ota rohkeasti vaikutteita ympäristön ilmiöistä, epäkohdista jos siltä tuntuu, tee sitä mikä kiinnostaa, poraudu vaaleanpunaiseen tai kirjoita verestävä rakkausruno tai inspiroidu venäläisistä klassikoista  (Enkä tarkoita Putinia, Rasputinkin on kiinnostavampi.) 

​kirjoittanut Viola