Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Lokakuun kirjoittamisen sävyt

Syksy on saavuttanut lokakuun. Kalenterista huomaan, että kirjoittajalinjan kahdeksas viikko on aloittanut sivunsa kirjoittamisen. Katson kirjahyllyssäni kasvavaa materiaalipinoa ja aivoihini kertynyttä tietopaljoutta. Kahdeksassa viikossa olen saanut paljon enemmän kuin osasin haaveilla. Osa materiaalista on tullut ympäröivän maailman tarkkailemisesta. Kun istun keltaisen talon pöydän ääreen kahvikuppini viereen uudelleen ja uudelleen, huomaan jakavani arkea samankaltaisten ihmisten kanssa. Löydän yhteenkuuluvuutta, samaistumista sielun syvyydellä – ja tunnen rikastuvani. Rakkaus kirjoittamiseen on tuonut meidät yhteen.

Luovuus on saanut ottaa tilaa näiden keltaisten seinien sisällä. Ilmapiiriä sävyttää rohkaisu ja kannustus toisten luomuksille. Tässä yhteisössä olen saanut tarttua kiinni rohkeudesta ja lausua ääneen pöytälaatikoihin piilotettuja runoja ja teoksia. Tässä yhteisössä me saamme uskaltaa: jokainen omassa tahdissamme, omana itsenämme, kiintyneenä omiin mielenkiinnonkohteisiimme – ja silti myös astumalla ulos mukavuusvyöhykkeeltämme uusien ja tuntemattomien genrejen maailmoihin. Ehkä voimme löytää jotain uutta omaan kirjoittajuuteemme ja yllättää itsemme seuraavan vuoden aikana vielä monta kertaa.

Kun on valmis tarkkailemaan maailmaa, voi löytää aiheita kirjoittamiseen mistä vain. Eletty elämä kirjoittaa useaa tyhjää paperia yksinkertaisesti vain olemalla sitä, mitä se on. Kun itse on läsnä, voi painaa mustetta sivuille sanoilla ja tunteilla, joiden olemassaolosta sai häivähdyksen vasta eilen. Olen istunut kahviloissa ja tarttunut kauniisiin sanoihin viereisen kahvipöytäkeskustelun tarjoamana ja huomannut, että kirjoitin juuri käsikirjoitukseni ensimmäisen lauseen.

Lokakuun aikana saamme uuden aluevaltauksen runouden parissa. Koko kuukauden saamme opiskella lyriikkaa. Saa nähdä, kuinka moni meistä löytää oman paikkansa kirjoittajakentällä tämän opintokokonaisuuden kautta. Se tässä kaikessa oppimisessa onkin jännittävää ja kutkuttavaa: voi löytää itsensä jopa kokonaan uudelleen!

Annetaan kynien ja näppäimistöjen sauhuta. Annetaan elämälle mahdollisuus kirjoittaa kirjaa meille – ja meidän kanssamme.

<3:llä Saara Villberg

 

Ahlman © 2019|Rekisteriseloste