Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Hirviön ruumiinavaus – Sisäiset muodot ja rakenteet pelottavimmissa olennoissa OSA II: Syy

Jos haluaa tietää, miksi jokin hirviö on, saattaa olla niin, että kannattaa varautua pettymykseen. Aina ei ole vastausta. Kuitenkin on sanottava, että monien hirviöiden kohdalla syy niiden olemassaoloon on juurikin niiden suurin vahvuus hahmona.

Edellisessä tekstissäkin mainitusta Godzillasta olisi vaikea tuntea sellaista uhkaa, jota tuo kerrostalon korkuinen, sinistä tulta syöksevä jättiläislisko saa tuntemaan, jos tilanne olisikin niin, että Godzilla olisi syntynyt ydinpommin sijaan huonosta äitisuhteesta.

Joidenkin hirviöiden olemassaoloa kuvataan tarinoissa yliluonnolliseksi. Joksikin, mitä maailmassamme ei ole. Syitä näille olennoille on esimerkiksi muutamassakin vampyyritarinassa esiintyvä verisairaus, kummituksiksi tulleiden katkeruus kuollessaan, vääräuskoisuus ja niin edelleen. Yliluonnolliset hirviöt ovatkin niitä hirviöitä, joilla on historian aikana pikemminkin yritetty pelotella ihmisiä ruotuun, tottelemaan ja kunnioittamaan yhteisöjen säännöstöä. Tästä esimerkiksi saatana, helvetti, kiirastuli ja kaikki niiden oliot.

Kun lähdetään yliluonnollisuudesta lähemmäs todellisuutta tai ainakin jokseenkin sitä muistuttavaa, lähdetään hirviöiden kautta käsittelemään pelkoja, jotka koskevat todellisuutta.

Todellisuudellisemmat hirviöt tarvitsevat syitä ololleen. Se voi olla pahuutta, se voi olla järkyttävästä lapsuudesta pirstaloituneen mielen syy tai hirviö voi syntyä myös hetkellisesti, ns. tulla esiin, ilmentyä. Tietynlainen laukaisin, eli triggeri, voi aiheuttaa sen ja olla syy hirviön olemiselle.

Esimerkki triggereitä on esimerkiksi kuu ihmissudelle ja Taru Sormusten Herrasta ensimmäisessä osassa kohtaaminen aiemman erkaantumisen jälkeen Bilbon ja sormuksen välillä tuo Bilbosta esiin hirviön, jonka sormus on synnyttänyt. Tämänlainen hirviön esiin tuovan triggerin esittäminen on hyvä tarinankerronnan työkalu luoda empatiaa hirviötä kohtaan tai edes saada tarinan kokija ymmärtämään, miksi hirviö on.

Rikos- ja jännitystarinoissa hirviön syy on usein tarve. Se voi olla tarve saada rahaa ja omaisuutta, tarve kostaa, tarve saada ihminen pois tieltä. Tarvetta ei kannata yhdistää suoraan motiiviin, sillä vaikka niillä on samankaltaisuuksia perimmäisyydessään, motiivi on lopulta vain rationalisoitu, selkeästi rajattu palanen tarpeen kokonaisuudesta.

Hirviö voi olla hahmo, se voi olla hetki, se voi olla lausahdus, joka lipsahtaa hahmon suusta kuin rasvattu sika, jota ei saa enää takaisin karsinaan.

Syy on yksinkertaisempaa kuin pelko. Pelko on tuntijasta kiinni, kun syy on yksi tärkeimmistä hirviöolennon ominaisuuksista. Psykologiset syitä, miksi hirviö on, mahdollisuuksia, miksi hirviö on, on aivan liian runsaasti, jotta niistä kannattaisi alkaa luettelemaan.

Suosittelen etsimään mielessäsi jonkin syyn, miksi joku ei voisi hyvin, luoda hirviön mielikuvituksessasi ja kiinnittää tuon pahoinvoinnin syyn hirviöön. Ihmeenkaupalla useimmin mielen hirveä hirviöstä ei osaa ajatella yhtä pahasti kuin aikaisemmin.

– VP

Ahlman © 2019|Rekisteriseloste