Skip to content
Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Ahlmanin vanhin lehmä Ylläs täytti 13 vuotta!

Ahlmanin pohjoissuomenkarjan lehmä Ylläs saavutti 28.10.2020 13 vuoden kunnioitettavan iän! Ylläs on tällä hetkellä vanhin lehmä kolmesta eri suomenkarjarodusta koostuvassa geenipankkikarjassa, joka koostuu itäsuomenkarjasta, länsisuomenkarjasta sekä kahdesta pohjoissuomenkarjan lehmästä. Pohjoissuomenkarja, jota tuttavallisemmin lapinlehmäksi kutsutaan, on kolmesta suomenkarjarodusta uhanalaiseksi luokiteltavissa. Voikin olla, että Ylläs on yksi maailman vanhimpia, jos ei vanhin, pohjoissuomenkarjan lehmä! Lehmän iäksi 13 vuotta on kaikilla mittapuilla korkea; lypsylehmien keskimääräinen poistoikä on Suomessa noin viisi vuotta, kun vanhimmat lehmät voivat elää jopa reilu 20 vuotiaiksi.

Ylläs päätyi Ahlmanille kun maatilamestari Harri Ala-Kapee osti vuonna 2007 Ylläksen emän Untuvan Tokkolan tilalta Vehkalahdelta. Untuva oli tiineenä, eli Ylläs oli jo tiiviisti matkassa. Ylläksen isä on tilasonni Untamo.
”Ylläs oli kookas syntyessään ja poikimista piti avustaa”, Harri Ala-Kapee muistelee 28.10.2007 tapahtunutta syntymää. “Ylläs on kasvanut hyvin ja tiinehtynyt hyvin. Ylläs on vankkarakenteinen lapinlehmäksi ja sen takakorkeus on 133 cm, mikä on rodulle hieman kookkaampi”, Ala-Kapee kertoo.

 

10 poikimista takana

Ylläs sai ensimmäisen vasikan, Ensilumen, kolmevuotissyntymäpäivänään. Ensilumi jatkoi elämäänsä lypsylehmänä Turun Kuralan Kylämäessä. Lehmävasikoista myös Lempi on myyty toisaalle lypsylehmäksi. Ahlmanilla sukua on jatkanut lehmät Kukas ja Noaidi. Kukaksen tytär Olos on edelleen karjassa, sekä Oloksen tytär Ruka. Olos on liki mustana karjassa selvästi poikkeavan värinen. Pohjoissuomenkarjan väritys vaihtelee liki mustasta täysin valkoiseen. Ylläs on rotunsa tyypillisen värinen lehmä; se on muutoin valkoinen, mutta korvat, silmänympärykset ja turpa ovat mustat.

Elämänsä aikana Ylläs on poikinut yhteensä 10 kertaa, ja matkalle on sattunut harmillisen huonoa tuuria. Muutama vasikka on menehtynyt jo syntymän yhteydessä erilaisiin vaivoihin, mm. yhdet kaksoset syntyivät liian aikaisin. Ylläksestä haluttaisiin sonnivasikka keinosiemennyskäyttöön, koska se voisi tuoda uutta laatua pohjoissuomenkarjaan. Ylläksen yksi sonnivasikka, Heinäpää, oltiin jo ostamassa keinosiemennyskäyttöön, mutta sille tuli terveysongelmia. Toinen sonnivasikka Ivalo pääsi keinosiemennysasemalle, mutta sen jalka murtui, ennen kuin se ehti luovuttamaan sukusoluja.

Harri Ala-Kapee kertoo, että Ylläs on ollut helppohoitoinen ja se syö hyvin. Utareita on pitänyt jonkin verran hoitaa Ylläksen ollessa nuorempi, mutta nyt vanhemmiten utareterveys on ollut hyvä.

 

Ylläksestä seuraava satatonnari?

Ylläs on lypsänyt lokakuun loppuun mennessä 95 768 kiloa maitoa. Ahlmanilla toivotaankin siitä kovasti Suomeen toista pohjoissuomenkarjan 100-tonnaria. Se ensimmäinen satatonnari löytyy Ylläksen emälinjasta kuusi polvea taaksepäin. Talvikki-lehmä eli silloin 21-vuotiaaksi Tokkolan tilalla, ja se lypsettiin satatonnariksi käsin.

Ylläkseltä odotetaan myös hyviä vasikoita jatkamaan sukuaan. Sekä lehmä- että sonnivasikat otetaan ilolla vastaan. Ylläs siemennetään marraskuussa, jotta seuraava poikiminen ajoittuisi ensi vuoden syksylle. Ahlmanilla lehmille lypsykauden ajoitus syksyyn on parempi, koska laidunkauden päätyttyä ruokinnan muutokset ovat kevättä pienempiä.

Ala-Kapeen toiveissa olisi vielä saada Ylläksen pojasta sonni keinosiemennyskäyttöön. Sitten kun Ylläs poistetaan, sille tehdään vielä alkionhuuhtelu, josta varmasti tallennetaan tulevia Ylläksenalkuja geenipankkivarastoon sekä mahdollisesti myös myyntiin saakka. Toivomme Ahlmanilla Ylläkselle vielä useita elin- ja tuotosvuosia!

Katso alta Harri Ala-Kapeen videoesittely Ylläksestä!

Lisää tietoa:
Maatilamestari Harri Ala-Kapee
040 758 6658