Historia

Ahlmanin perustamisen ja toiminnan käynnistämisen mahdollisti kruununvouti, asessori Gabriel Ahlman (1737–1799), joka testamenttasi puolet omaisuudestaan käytettäväksi Tamperetta ympäröivän maaseudun lasten maatalouden ja kotitalouden opetuksen antamiseen. Testamentin toimeenpanijaksi määrätty Suomen Talousseura pystytti ensin kansakouluja Tampereen ympäristöön ja kun yhteiskunnan ylläpitämä kansakoululaitos 1800-luvun lopulla ryhtyi tätä toimintaa hoitamaan, käynnistyi nykyisellä paikalla, silloisen Messukylän kunnan Seppälän tilalla maamies- ja emäntäkoulu 10.10.1904.

Suomen Talousseura vastasi toiminnasta vuoteen 1923 asti, jonka jälkeen se luovutti Seppälän tilan ja koulut Kannatusyhdistyksen ylläpidettäväksi. Nykyisin Ahlmanin toiminnasta vastaa vuonna 1949 perustettu Ahlmanin koulun Säätiö. Ahlman on edelleen merkittävä yksityinen oppilaitos, jonka koulutustehtävä vastaa tähän aikaan sovellettuna Gabriel Ahlmanin testamentin ehtoja.

Yli sadan vuoden historiansa aikana oppilaitos on uudistunut ja kehittynyt osaavana ja vahvana organisaationa siten, että maamies- ja emäntäkoulun perinteet näkyvät edelleen niin arvoissa kuin koulutuksessakin. Emäntäkoulun toimintaa jatkavilla matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla voi valmentautua esimerkiksi kokiksi, tarjoilijaksi, vastaanottovirkailijaksi tai matkailun ohjelmapalvelujen tuottajaksi. Maamieskoulun perinteitä jatkaa maatalous- ja luonnonvara-ala, jolla opiskellaan muun muassa eläintenhoitajaksi, maatalousyrittäjäksi ja luonto-ohjaajaksi.

Säätiö järjestää työelämän kehittämistoimintaa monipuolisten kehittämishankkeiden sekä yritys- ja organisaatiokohtaisten koulutusten tai valmennusten avulla. Ahlman on myös Suomen merkittävin maatalouslomittajien ja -lomahallinnon kouluttaja.

Oriveden opisto

Huoli suomalaisuuden vaalimisesta ja säilyttämisestä sekä maaseudun nuorison sivistämisestä ja kouluttautumismahdollisuuksien parantamisesta sai aikaan kehityksen, jossa Suomeen perustettiin kiihtyvällä tahdilla kansansivistyksen opinahjoja, kansanopistoja sekä kansalais- ja työväenopistoja.

Tältä vahvalta sivistystahdon pohjalta syntyi Hämäläisen osakunnan toimesta Keski-Hämeen kansanopisto vuonna 1909. Opisto aloitti toimintansa Längelmäellä Uotilan talon tuvassa. Jo seuraavana vuonna eli 1910 opisto siirrettiin Orivedelle Suomalaiselta Seuralta vuokrattuun taloon. Tällä samalla paikalla opisto toimii kesään 2018 asti, jonka jälkeen Oriveden Opiston toiminta jatkuu Tampereella Ahlmanin kampuksella.

Opetus käsitti aluksi sekä teoreettisia että käytännön aineita. Humanistiset, yhteiskunnalliset sekä luonnontieteelliset aineet vuorottelivat veiston, kotitalouden sekä käsityön opetuksen kanssa. Jo samana vuonna opisto sai luvan aloittaa isäntä- ja emäntäkoulun sekä maatalouskoulun. Joitakin vuosia myöhemmin opistolla aloitti toimintansa myös Oriveden Kasvitarha- ja Talouskoulu.

Vuonna 1917 kansanopisto laajeni kaksivuotiseksi ja sai myöhemmin Kansankorkeakoulu-nimen. Sotien jälkeen, 1940-luvun lopulla, Kansankorkeakoulun opetussuunnitelmaa kehitettiin voimakkaasti yhteiskunnallisia aineita painottavaksi. Siitä tulikin 1950- ja 1960-luvuilla merkittävä väylä Tampereen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun, sittemmin Tampereen yliopistoon sekä sairaanhoito-oppilaitoksiin ja opettajaseminaareihin.

Huolimatta vahvasta yhteiskunnallisesta painotuksesta, opisto laajeni 60- ja 70-luvuilla luovien alojen opistoksi ja 1950-luvulla opisto suuntautui vahvasti musiikkiin. Vuonna 1952 perustettu Klemetti-Opisto toimii edelleen osana opiston musiikkikoulutusta ja 1970 –luvulla perustettiin kuvataide- sekä kirjoittajalinjat.

Oriveden Opiston ylläpitäjänä toimi vuosina 1909 – 1946 kannatusyhdistys, vuosina 1946 – 2014 Kansanvalistusseura ja vuoden 2015 alusta Ahlmanin koulun Säätiö.